Tampere Open Showcase 2012

Perhaps, Perhaps, Perhaps...

Vaikka nyt tuossa toisessa topikissa kitisinkin valaistuksesta, niin pitää niitä hyviäkin puolia nyt hieman tunnustaa. Koskaan ei ole omalta osalta mennyt sisääntulo noinkaan nätisti mitä tässä tapahtumassa, joten erittäin isot ja lämpimät kiitokset siitä järjestäjille. Ja vielä istuinpaikka tuomareiden vieressä, wau!

Esitykset oli ihastuttavia, erityten Kill Bill -duo oli ihan parhautta! Pahoittelut parille tytölle huonosta kamerarepun sijoituksesta johon tuossa pimeydessä taisi parin jalat osua.

Ei mulla muuta, thnxbai.

Lievästi vituttaa ettei Kill Bill-duo voittanut... Dj vika!

Eowyn_ kirjoitti:

Lievästi vituttaa ettei Kill Bill-duo voittanut... Dj vika!

Olihan ne Kill Billit tosi kovia; upeita temppuja ja notkeita kuin mitkä, mutta mä diggasin kyllä koreografisessa mielessä paljon enemmän siitä Maijan ja Lauran duosta. Nää on niin mielipidekysymyksiä, toiset tykkää äidistä ja toiset tyttärestä. Siksi musta meni jotenkin ihan nappiin, että Kill Bill valittiin yleisön suosikiksi (oli tosi viihdyttävä ja kuuma show), ja Maijan ja Lauran herkkä, yhtenäinen kokonaisuus sitten taas tuomariston suosikiksi.

Kai sitä vois vähän kommenttia laittaa itsekin, kun katsomossa tuli hilluttua. Oli oikein mukava ilta ja puitteet olivat näin katsojan näkökulmasta hyvät. Ei niistä oikein keksi moitteita! Mitä nyt ne tauot on aina ärsyttäviä, mutta niille ei varmaan voikaan oikein mitään tehdä, kun pisteet on laskettava ja tangot putsattava. Mä oon vaan kärsimätön.

Mutta esitysten suhteen on pakko olla kriittinen ja sanoa että ryhmäesityksissä näkyi parissa esityksessä todella selkeästi, että treeni on jäänyt vähemmälle eikä esitykseen olla panostettu tarpeeksi. Mun silmiin ei ainakaan kantautunut se kunnon treeni muilla kuin RTP:n ja Pole4Fitin tytöillä, jotka olivat mielestäni omaa luokkaansa. Olen niin tottunut siihen että kun mennään lavalle niin esitys on siinä kunnossa, että pienimmätkin yksityiskohdat ovat selvillä ja kaikki tietävät, mitä tekevät. Musiikkia kuunnellaan ja lavalla myös eläydytään. Ehkä tämä tarkkuus ei ole vielä kantautunut tankopiireihin, mutta itseäni tuo kovasti häiritsee... Mä en vaan kestä katsoa esitystä, jossa tehdään vähän mitä sattuu. Ja jo pelkästään se, että jos ryhmästä yksi tai kaksi jättää nilkat ojentamatta, niin se kyllä oikeasti näkyy sinne katsomoon. Tiedän, ettei osaa ihmisistä haittaa tällaset asiat, mutta itse koko elämäni esiintyneenä en vaan KESTÄ sitä, ettei panosteta! Ja panostuksella en väitä sitä, etteikö jokainen esiintyjä olisi tätä varten treenannut, mutta joskus se esityksen puhtaaksi saaminen vaatii vaan sitä treeniä vieläkin enemmän.

Soolosarjassa oli mooonta todella kivaa esitystä, mutta päällimmäisinä mieleen jäivät eniten Heidin, Annan ja Jaanan esitykset. Jälkimmäisestä sen verran vielä että joskus vähemmän on enemmän, kun sen tekee siististi ja fiiliksellä! Duoista eniten munkin mieleen oli Lauran ja Maijan esitys, vaikka siellä oli muutkin esitykset yllättävän näppäriä.

Täytyy omia kimuleita puolustaa tähän väliin. Treenattu on ihan hlvetisti, ei oikein enempää ois pystyny. Studiossa kun treenattu, vauhtiki spinneillä erilainen, mutta sanoin naisille ennen esitystä että himmatkaa. Yks ei ehtiny kenraaleihin edes, niin en ota riskiä et jotain sattuu, kun sydän kurkussa muutenkin. Yhdes välis olin henkisesti valmistautunu ottaan koppia kun lavan reuna nousi.
Yleensä mitä meille tullu kommenttia on ollu se koreo, kukaan ei tajua ( no hei, kiero mieli, kierot tanssit).
Ylpeä oon naisista , itteeni mä ne kritiikit muutenkin otan yleensä.

Pakko avautua nyt aiheesta...

Olen enemmin superylpeä niistä, ketkä uskalsivat lähteä mukaan vaikka eivät teknisesti tai muuten olleetkaan vielä täyden kympin luokkaa. Me ainakin teimme töitä niin jumalattomasti esityksemme etteen ettei ainakaan harjoituksen puutteesta voi syyttää. Olen puhunut ja nautin täysin sydämin tapahtumasta vaikka emme ryhmänä varmastikaan olleet niitä parhaita. Moniko sellainen ryhmä / duo / soolo ylipäätään uskalsi lähteä mukaan? Jostain se on herranen aika aloitettava, jos ekasta esiintymisestä saakka pitää olla täydellinen niin eipä tarvitse uudelleen lavalle lähteä.

Omaankin silmään saattaa "epäpuhtaudet" pistää, siitäkin huolimatta ettei itse välttämättä pystyisi todellakaan samaan, mutta ei se minustakaan ole syy jättää esiintymättä (paitsi omalla kohdallani...perfektionistin vikaa...).
Kokemusta tulee kokeilemalla ja taitoja tekemällä.

Itseasiassa muutama teknisesti viimeisen päälle oleva esitys jätti enemmän kylmäksi kuin teknisesti ei niin "huippuun hiottu". Ehkä se on sitten sitä, ettei itseltä löydy vuosien tanssitaustaa. Annan helpommin virheitä anteeksi tai en edes huomaa niitä?

Mun viestissä ei todellakaan ollut tarkoitus loukata ketään, jokaisella on kuitenkin oikeus mielipiteeseensä enkä tajua minkä takia ei saisi sanoa muutakin kuin että jee kaikki oli mahtavaa. Mielestäni siitä ei todellakaan tarvitse ottaa pultteja, koska ikinä ei voi kaikki olla samaa mieltä ja aina löytyy joku, joka on eri mieltä asiasta. Mä en sano sitä, ettenkö arvostaisi jokaista esiintyjää, koska tiedän itsekin että jostain on aloitettava ja itsekin olen aikoinaan ekat esitykseni esittänyt, en tosin vielä tankotanssissa, mutta muuten tanssijana. Ja siis musta on oikeasti hienoa että Suomessa on tällasia tapahtumia, joihin voi päästä hankkimaan sitä esiintymiskokemusta ja niitä on aina ilo katsoa. Mä olen vaan itse saanut sellasen kasvatuksen esiintymiseen, jossa lavalle ei edes pääse, jos ei koreo ole täysin sataprosenttisesti hallussa. Ja jos ei kenraaleihin joku ehdi niin esitykseen ei todellakaan pääse mukaan. Tietenkään kaikkialla ei ole tällaista eikä tarvitsekaan olla, mutta mun on todella vaikea tuon jälkeen olla ajattelematta asioita noin tiukasti. Ja se on siis aivan varmana sekä vahvuus että heikkous mussa katsojana. Vaikea päästä tavoista eroon.

Ilkeä mun ei ole tarkoitus olla, mutta tuntuu että monesti ei saisi edes mainita mielipidettään mikäli se ei ole pelkkää kehumista... Kun mun mielestä sekään ei kehitä oikein suuntaan eikä toiseen. Jos ei koskaan kukaan uskalla sanoa parantamisen arvoisia asioita niin miten niitä sitten osaa korjata?

Siinä toki menee ehkä vikaan mun sanani, että en osaa tarpeeksi samastua sellasen esiintyjän asemaan, joka ei ole esiintynyt ennen tai jolla on vähemmän kokemusta. Silti koen, että täytyy uskoa itseensä ja jos joku idiootti kuten minä, arvostelee, ei siitä tarvitse välittää! Pikemminkin kannattaa ajatella se palautteena, joka saattaa vituttaa, mutta josta voi mahdollisesti ottaa oppia.

Huomatkaa, että en maininnut sanallakaan esimerkiksi tankoteknisiä asioita, koska en koe olevani oikea ihminen arvostelemaan niitä. Mä puhun esimerkiksi koukkunilkoista -ja polvista, eläytymisestä, ryhdistä, liikkeiden ajoituksesta... Asioista, jotka oikeasti vaikuttavat siihen, miltä esitys kokonaisuutena näyttää. Tankoliikkeissä aivan varmana jokainen teistä vetää paremmin kuin minä, siitä ei todellakaan ole epäilystä.

Pahoittelen jos joku oikeasti loukkaantui, toivon, ettei kukaan nyt ainakaan lavalle jätä menemättä mun tyhmien kommenttien takia. Siinä nyt ei olis mitään järkeä.

Mun mielestä noi on aika olennaisia juttuja, just ryhti, ojennukset ymm. Niitä mä kyttään ite. Mut fiilispohja vaikuttaa eniten, varsinkin tän tyylisessä tapahtumassa. Kuten oonkin maininnut, että tuomarien suosikeista, olin vain Heidistä samaa mieltä. Teknisesti joo voittajat oli loistavia, mutta en vaan saanut tuntemuksia duuojen ja ryhmien voittajista. Arvostan kaikkia esiintyjiä, mutta joku sytyttää ja joku ei. Makuasioista ei vaan voi kiistellä ja voittajat taatusti joka kisas vaihtuis tuomarien vaihdosta lennos.
Ja mun nähdäkseni foorumilla ei oo kauheesti pidätelty omia mielipiteitä ( tai sit se vaan kohdistuu siihen sensuelliin puoleen) enkä siihen näe mitään syytäkään. Asiatkin voi sanoa vaan niin monella tavalla. Mä toivon että ei niin teknisesti-vahvat edelleenkin tekee mielettömiä , tunteikkaita koreoita jotta niitä voi ihastella silmät märkänä tai hymy huulessa.
Oli ilo kokea molemmat viime perjantaina ja monia muitakin tunteita.

Jokaiselle esitykselle ja tyylille on faninsa ja ne inspiroi jonkun tekemään taas jonkun mahtavan vedon.
Showcase on showcase ja sm on sm.

Totta helkkarissa saa sanoa mielipiteensä, ja kyllä minäkin tekniset puutteet huomaan kun esityksiä katson. Mutta siitä meinasinkin Tiulle sanoa, että me kaikki ei olla esiinnytty koko elämäämme, esimerkiksi minä olen 26 enkä ole esiintynyt koskaan ennen viime Pole Debutia jos ei lasketa sitä kun esitin kuusta jossain ala-asteen joulujuhlassa. Kyllä se paniikki vaan vähän söi sitä "lavasäteilyä" ja tankokin oli vieras ja apua apua apua. Nyt tein toisen esitykseni koulun kevätnäytökseen ja Yläkaupungin yö -tapahtumaan, hyvästä tunnelmasta tuli kehuja mutta jos paikalla oli joku Tiun kaltainen katsoja niin varmaan se meni kesken esityksen oksentamaan Olen vielä siinä vaiheessa että mun pitäisi treenata esitystä varmaan vuosi täyspäiväisesti että muistaisin vetää koko ajan nilkat jäykkänä silloinkin kun olen siellä yleisön edessä niin peloissani ettei henki kulje. Minun kun täytyy oikeasti ajatella niitä nilkkoja kun en ole viettänyt koko elämääni niitä ojentaen.

Minusta on kiva että ne teknisesti heikommatkin päästetään tankotanssin piirissä lavalle, se häiritsee jos esitys näyttää siltä ettei sitä todellakaan ole kunnolla harjoiteltu eikä oikein kiinnostakaan, mutta fiilis on kuitenkin minulle se tärkein juttu. Välillä se muukin elämä valitettavasti haittaa harrastuksia, esimerkiksi meidän koulutusryhmässä (tehtiin myös ryhmäesitys kevätnäytökseen) on 10 aikuista naista joilla on lapsia, työpaikkoja ja muuta sellaista jonka takia melkein joka treenikerralla joku joutui olemaan pois. Tämä on meille kuitenkin vain harrastus jolle ei pysty omistamaan koko elämäänsä vaikka kuinka olis esiintymään menossa. Ei tainnu itse esitys olla mitään kovin täydellisesti hiottua suorittamista, mutta olen iloinen että meidät päästettiin lavalle. Se taisi olla kaikille paitsi minulle ensimmäinen kerta tangolla yleisön edessä, hieno kokemus oli koko porukalle.

Kunnon selostus Enkä edes vetänyt mitään herneitä nenään tai muihinkaan onteloihin, jotenkin vaan tuosta Tiun kommentista tuli sellainen olo että hän ei ehkä ymmärrä millaista on aloittaa tanssiminen ja mennä ensimmäistä kertaa yleisön eteen kun on jo yli kaksikymppinen eikä eläissään tanssinut.

Mugh, mulla oli jotain sanottavaa tuohon tekniikka-asiaan mutta menin ja unohdin. Mut ainakin piti Ish:ä kompata tosta et sm on sm..

Eikai kukaan sinänsä loukkaantunutkaan, otti vaan turhan paljon silmään tuo että pitäisi olla täydellinen ennen kuin saa lavalle nousta. Tietääkseni kuitenkin Showcase on paikka jossa ei skabata turhan tosissaan ja kaikentasoiset voivat tulle näyttämään taitonsa ilman verenmakua suussa. Kuten jo aiemmin todettu SM:t on SM:t ja muut on muita. Ja jos muissakin tapahtumissa taso olisi niin korkealla niin ei suomessa varmaan sitten kisaisi tankopuolella kuin muutama hassu tyttö. Miten koskaan voi kehittyä jos ei voi harjoitella? Niinhän muissakin harrastuksissa tehdään, ensin on harkkakisoja ja muita pikkujuttuja ennen isompiin kisoihin siirtymistä. Itse kun aloittelevia (olivat sitten pikkutyttöjä tai nuoria naisia tai vanhempia naisia) kisaajia ohjaan eri harrastuksen parissa niin enemmin kannustan aloittamaan ja oppimaan jännityksen ja muun kanssa toimimisen ja sen jälkeen aletaan hioa yksityiskohtia vasta. Ensin hyviä kokemuksia ja omaan osaamiseen nähden hyviä suorituksia. Ei kukaan ole syntynyt suomenmestariksi. Itse kun kierrän parin eri lajin mukana kisoja harjoituskisoista MM-kisoihin niin osaan kyllä nähdä eron, MM-kisoissa meno on jo aivan erilaista - ammattimaista ja niin sen pitääkin olla..

Meidänkin ryhmästä kukaan ei ole tankotanssin / tanssin ammattilainen emmekä kukaan koskaan aiemmin olleet päässeet lavalle, joten vaikka kuinka nilkan muistaisi ojentaa treeneissä niin se saattaa paniikin alla jäädä muistamatta ja se pitää vaan hyväksyä. Komppaan Marttaa näissä täysillä - suurimmalla osalla esiintyjistä on varmasti omat työt ja muut velvollisuudet joten ei voi vaan panostaa 100% ajastaan treeneihin vaikka niin haluaisikin ja mitä isompi ryhmä niin sen vaikeampi saada treeniaikoja aina sopimaan kaikille. Meille kävi tuuri kun kaikki pystyivät tulemaan kenraaliharjoitukseen, mutta esim itselleni se ei ollut ollenkaan varmaan koska työ on työ ja se pitää hoitaa. Itse ainakin vedin huhti-toukokuun niin että vapaa-aikaa ei jäänyt juuri minuuttikaan. On ihan turha tulla valittamaan mun nilkoista ja sanomaan että pitää treenata enemmän.. Edelleen olen vain iloinen, että olimme mukana ja saimme aivan ihanan kokemuksen Tampereelta.

Tiedän, että toistan itseäni mutta jostain se on aloitettava...

Mulla ei ole asiaan muuta lisättävää kuin että musta on ikävää jos joku ajattelee kritiikin valituksena. Joo totta kai voisi ehkä sanoa asian nätimmin, mutta siis ikävää jos sitä ei kykene missään mielessä ajattelemaan kritiikkinä, etenkin kun asiaa perustelinkin. Kun kyse ei ole siitä, että pitäisi olla täydellinen. Eihän sellaista ole olemassakaan. Ja kuten sanoin aiemmin niin mun näkökulma on ehkä erilainen. Mä en vaan tajua sitä päänsilittelyä ja pelkkää kehumista. Itse ainakin kaipaan kunnon kritiikkiä ja näin tein myös aloittelijana, kun esiintymisen 7-vuotiaana aloitin. Mun olisi pitänyt ehkä tajuta, että kaikki eivät kritiikkiä halua yhtä raa'alla tavalla. Tarkoitus ei ole lannistaa ketään, vaikka viestini voi ehkä tulkita niin...

Mä luulen, että showcasen tasolla ihmiset suhtautuu omiin esityksiinsä enemmän kuin tarpeeksi kriittisesti itsekin, joten sitä kuulee mieluummin kannustusta että uskaltaa esiintyä vielä uudelleenkin kuin ottaa vastaan kritiikkiä asioista, joista todennäköisesti on tietoinen muutenkin. Sitten kun siirrytään harrastelijatasolta kilpatasolle tai ammattilaiseksi, sitä kritiikkiä toki tarvitaankin eri lailla, että kehitystä tapahtuu. Uskoisin, että väärässä paikassa tai väärällä tavalla annettuna kritiikki ennemmin hidastaa tai estää kehitystä kuin edistää sitä.

Itse olen esiintymiskammoinen ja tietyllä tapaa perfektionisti, ja mulla ainakin se, että joka ikinen showcasen esitys ei ollut täydellisyyteen asti hiottu ja sai silti yleisöltä hyvän vastaanoton, sai ajattelemaan, että ehkä sitä itsekin joskus vois uskaltaa jossain pikkutapahtumassa esiintyä ilman pelkoa siitä, että nauretaan pihalle. Jos kaikissa tapahtumissa kaikki esitykset olis virheettömiä, niin kuinka moni aloitteleva harrastaja ikinä uskaltais mihinkään esiintymään?

Tietysti mäkin nautin enemmän virheettömistä ja "täydellisistä" esityksistä, joissa on myös tunnelmaa, mutta kritiikkiä esittäessä kannattanee ottaa huomioon tapahtuman funktio ja miettiä, kuinka hyödyllistä se kritiikki kussakin tilanteessa oikeasti on.

Tottakai kritiikkiä pitää tulla. En itsekään voi sietää pelkkää "hyvin se meni" -palautetta. Mulle on karjuttu naamapunaisena milloin missäkin harrastuksessa ja todellakin tarvin sitä. On vaan eri asia kuka sen kritiikin antaa ja miten. Ja pitää tosiaan tietää taustat ennenkuin lähden kovin lujaa kritisoimaan itselle tuntemattomia.

Mutta annetaan asian olla. Kaikilla on oma kantansa ja kirjoitukset on helppo aina tulkita väärin puolin ja toisin. Lopulta kuitenkin Showcase oli mielestäni hyvin järjestetty ja mukavat kokemukset jäivät ko. illasta + treeniajasta oman porukan kanssa. Myös yleisössä olleet ystäväni tykkäsivät tapahtumasta.

Joo tuo on ehkä se, missä mä teen useinkin virhearvion. Ymmärsin ehkä nyt paremmin sen jos joku loukkaantuu. Mä en ole itse koskaan tehnyt mitään vaan huvikseni, vaan aina on ollut mielessä jokin päämäärä tai jopa ammatti. Sen takia en itse tuota heti ehkä tajunnut. Pahoittelen ja toivon että kukaan ei mun kommenttien takia jätä esitystä väliin sentään.

"mutta siis ikävää jos sitä ei kykene missään mielessä ajattelemaan kritiikkinä, etenkin kun asiaa perustelinkin."

Kukas täällä ei ole tuohon kyennyt? En nyt ymmärrä, ei täällä kukaan ole sanonut että muun kuin positiivisen palautteen antaminen on kielletty, se että sinun kritiikkiisi vastataan jotain ei tarkoita sitä että "et olisi saanut sanoa tuollaista". Tämä on keskustelupalsta, keskustellaan siis. Vai nyökytelläkö sitä vain pitäis että juu juu, kiitos palautteesta, ettei heti kivahdeta kuinka "täällä ei mitään negatiivista saa sanoa"?

"Mä en ole itse koskaan tehnyt mitään vaan huvikseni, vaan aina on ollut mielessä jokin päämäärä tai jopa ammatti."

Niitä päämääriäkin on ihmisillä erilaisia. Kyllä itsekin treenaan ihan tosissani, tavoitteeni on tulla mahdollisimman hyväksi esiintyjäksi ja todellakin minua saa myös kritisoida jos ja kun puutteita löytyy. Mutta pakko on hyväksyä myös se että kun tällä lailla kypsemmällä iällä tanssimisen aloittaa niin tuskin tässä enää mitään maailmanmestaruutta kannattaa tavoitteeksi asettaa, ja toisekseen vaikka kuinka olisi tosissaan ja päämäärä mielessä niin ei tässä vaan pysty koko elämäänsä treenaamiselle omistamaan. Ja todellakin, jos ei ole tottunut esiintyjä niin kyllä se yleisön edessä heiluminen nyt vaan on aika erilaista ja jännityksestä johtuvia mokia tulee vaikka treeneissä homma olisi jo sujunut kuin itsestään. Ymmärrän kyllä että on vaikea samaistua jos on itse esiintynyt polvenkorkuisesta saakka.

Koskakohan sopisi odotella tuomariston palautteita sähköpostiin?

Mä lupaan naputella ne heti kun vaan saan ne laput käsiini. Nannalla on ollu kova kiirus tuon uuden studion kanssa, mutta eiköhän ne ens viikon puolella viimeistään tule

oliko muutem sami kuvaamassa? mietin vaan et missähän niitä kuvia sit olis..

Oli kuvaamassa, mutta eipä oo vielä saanut kuvia näkyville. Täytyypä kysästä missä vaiheessa mahdollisesti olis tulossa

Mulla onpi linkki jossain tuolla sähköpostien seassa, huomenna laittelen kilpailijoille menemään yhdessä palautteiden ja palkintojen kanssa. (:

Ei oo kuulunut palautteita tai palkintoja.. Onkos muut saanut
Pyysin Samilta suoraan kuveja, ja Sami laittoi mulle linkin sähköpostitse. Oon nyt laittanut sen osanottajille sähköpostilla, ilmoitelkaa jos joku ei saanut, niin voin laittaa yksärilläkin.

Hemuliini, laitatko mulle sen linkin!

Ei ole vielä tullut palautteita meillekään (=Annelle).