Ilahduttaako samalla lailla?

Olen tässä miettinyt jo jonkun aikaa että te jotka olette selkeästi jo menneet sen edistyneiden rajan yli jonnekin kauas
ja osaatte ties mitä ihmeellisyyksiä, niin ilahduttaako se samalla lailla kun opitte jotain uutta? Vai onko se jo "normaalia"?

Olisin vain mahdottoman utelias kyseisen asian suhteen.

Ilahduttaa Mutta alkuaikoihin siinä on se vissi ero ainakin mulla, että nyt sen pitäisi sitten omasta mielestä sujua heti jokainen raaja ojennuksessa ja turhautuu nopeasti mikäli se joku nosto nyt ei mene kuin vähän "runttaamalla" vasta. Aloittaessa sitä oli seitsemännessä taivaassa oli ne jalat siellä sitten miten päin tahansa

Mutta kyllä me Lauran kanssa treenatessakin fiilistellään täysiä uusia juttuja mitä tuli mahdollisesti opittua.

Toi on kyllä totta mitä Miia sanoi. Nykyään turhaantuu todella nopeasti jos ei heti toisella yrittämällä menekkään ihan täydellisesti Ja meijän treenejä ei ehkä kenenkään herkkähermoisen kannata tulla katsomaan, sen verran kovaa pilkunviilausta ja kritiikkiä siellä tapahtuu. Ja luulen että suurempia ilonhetkiä ainakin minulle tuottaa se, että osaa tehdä jonkun kokonaisuuden kunnolla, eikä niinkään että oppii joitakin uusia yksittäisiä liikkeitä.

Niin ja vielä, että älä pelkää, kyllä tässä haastetta ja iloa riittää vielä pitkäksi aikaa eteenpäin

Joo kyllä mulla on aika pitkä matka sinne asti vielä
Ehkä sitten muutaman vuoden päästä