Venyttely kylmänä & lämpimänä

Käyn tällä hetkellä venyttelykurssilla, jossa ei lämmitellä ennen venyttelyä eikä oppilaiden ole tarkoitus lämmitellä itsenäisesti ennen tuntia. Venytykset ovat erittäin pitkiä (5-10min yhteen menoon), ja ääriasentoon edetään vähitellen usean minuutin venyttelyn jälkeen, sitten kuin lihas on vähitellen tottunut venytykseen. Mielestäni tästä kurssista on ollut minulle hyötyä, tosin olen venytellyt myös omin päin lihakset lämpiminä, joten en varmasti osaa sanoa, kuinka paljon pelkkä kurssi on vaikuttanut tuloksiin. Kurssin aikana kukaan ei ole loukannut itseään.

Pikaisella googlettamisella vastaan tulee varoituksia, että kylmän lihaksen staattinen venyttely saattaa aiheuttaa venähdyksiä ja repeämiä. Toisaalta löysin myös väitöksen, jonka mukaan on tehokkaampaa venytellä kylmänä jäykkää lihasta saadakseen pysyviä tuloksia. Tämän teorian mukaan lämmin lihas on elastinen ja venyy paremmin lämpimänä, mutta venytyksen vaikutus "laimenee" samalla kun lihas jäähtyy.

Kiinnostaisi tietää, että onko täällä jollakulla tietoa/kommentteja tähän asiaan liittyen?

Mä en juurikaan lämmittele ennen venyttelyä. Vähän liikun ja availen liikeratoja tekemällä jotain selkärangan rullauksia ja käsienpyörittelyä mutta en varsinaisesti lämmittele.

Itselleni myös toi käsitys että lämpimänä venyttely on juu helppoa mutta tulokset ei ole niin pysyviä. Oon tuon joskus tanssinopettajilta kuullut ja myös itse todennut.

Asia erikseen on sit se jos on joku lihas erityisesti jumissa. sillon en venyttäisi kylmiltään tai kovin pitkää aikaa kerrallaan.

Samaa olen miettinyt itsekkin.. Käyn nimittäin myös venyttelemässä ohjatulla tunnilla eikä sieläkään juuri lämmitellä alkuun ja tämä vähän ihmetytti kun aina olen lukenut joka paikasta että "pitää lämmitellä ennen venyttelyä muuten käy huonosti" ja tämä ehkä myös on vähän "jarruttanut" omaa kotona venyttelyä kun olen niin laiska lämmittelemään ennen venyttelyä joten sitten on jäänyt koko venyttely :/ joten hienoa siis tietää että venyttelyä voi tehdä myös ilman lämmittelyä turvallisesti ilman pelkoa että heti on paikat rikki plussana vielä tieto että tämä olisi vielä tehokkaampaa!

Onko toi nyt sitten varmaa tietoa, että on turvallista hommaa?
Kun itellä ainakin tuntuu aika inhottavalta venytellä kylmänä, ja joskus kun alotin venyttelyn, niin sain monen viikon kivun takareiteen kun innokkaana halusin kokeilla kuinka pitkälle menee spagaatti kylmänä. Enkä siis mitenkään hypännyt siihen spaguun, vaan ihan rauhassa valutin, mutta ei vaan reisi tykännyt hyvää..

Toisaalta sit taas tiedän, että pari ennestään jo tosi notkeaa kaveria venyttelee aina kylmänä. Mutta ne on pienestä asti venytellyt, ylispagu menee kylmänä jne. joten en tiiä oisko sillä jotain tekemistä asian kanssa

Venytyksien, kuten hieronnankin kanssa, on hyvin suotavaa edetä varovasti ja kehoa kuunnellen. "Kylmän" lihaksen kanssa pitää edetä hyvin varovasti ja kuulostellen. Se saa tuntua, jopa "makkeen-kippeeltä", mut kipu-kipua ei saa tuntua. Ja ymmärtääkseni se lihas "lämpenee" siinä venyttäessäkin yrittäessään ensin vastustaa venymistä. Pitänee ihan käydä kertaamassa asioita, mutta mielikuva on, että lämpimänä venyttelyllä on tavoitteena saada harjoituksen päätteeksi lihakset venyteltyä normaaliin pituuteensa, kylmänä lisätä normaalin liikeradan laajuutta. Ja se taika taitaa olla nimenomaan siinä venytyksen kestossa alkulämmön sijasta, vaikka kaippa silläkin oma vaikutuksensa on.

Ja joo, ihmisten elastisuudessa on eroja vähän sen mukaan, mihin kehotyyppiin sopii eniten ("pitkät, hoikat, notkea", "jäykät lihaskimput", "vahvat JA notkeat rasvankerääjät"). Eli esim. minä yliliikkuvine nivelineni saatan saada laajemmat liikeradat tehtyä lihakset juntturassakin kuin joku jäykempi lämmitelleenä ja venytelleenä.

Mut joo, mielestäni "lämmittelyksi" tähän liikkuvuuden lisäämiseen riittää muutamaan kertaan lihaksen jännitys-rentoutus ja ihan hissukseen venyttäminen niin pitkälle kuin menee siinä "Tuntuu, muttei satu"-rajalla.

Golliwog kirjoitti:

"vahvat JA notkeat rasvankerääjät"

Off-topic, mutta mistä tuo jaottelu on peräisin? Osui ja upposi nimittäin.

Uudet tyypit ei saa viikkoon näemmä postata linkkejä tai muuta.

Wikipedia kirjoitti:

Somatotyypit ovat W.H.Sheldonin luomia vartalotyyppejä. Kirjassaan ”Atlas of Men” (1945) Sheldon tuo esille luokittelujärjestelmän, jossa hän luokittelee ihmiskehot kolmeen nykyisinkin tunnettuun ryhmään; ektomorfiseen, mesomorfiseen ja endomorfiseen. Harva ihminen on puhdas yhden somatotyypin edustaja, yleensä meissä on piirteitä eri vartalotyypeistä.

Sheldon on liittänyt myös luonteenpiirteitä vartalotyypitykseensä. Lihavuuteen taipuvainen endomorfi on seurallinen ja mukavuudenhaluinen. Pitkä ja hoikka ektomorfi viihtyy sosiaalisten kontaktien sijaan paremmin kirjojen seurassa ja lihaksikas mesomorfi on rohkea, jäykkä ja tunteeton luonne. Nämä ovat jälleen yleistyksiä, ja harva meistä on lajityyppinsä puhdas edustaja.

Vartalotyypit

Ektomorfi (leptosomi) on hoikka ja pitkä, myös lantio ja hartiat ovat kapeat. Tällaisen vartalotyypin edustajan on vaikea kasvattaa lihasmassaa tai saada lisää painoa. Sheldonin mukaan ektomorfisella henkilöllä hermokudos on hallitseva kudos.

Ektomorfit ovat yleensä notkeita ja he omaavat hyvät valmiudet kestävyyslajeihin. Aerobisen liikunnan sijaan puhtaan lajityypin edustajan kannattaa panostaa kuntosaliharjoitteluun.

Endomorfi (pyknikko) on luonnostaan pyöreä ja kerää helpommin rasvakudosta kuin muut vartalotyypit. Toisaalta endomorfin on muita vartalotyyppejä helpompaa lisätä sekä venyvyyttä että lihasvoimaa tasaisesti.

Kehon painopiste on vatsan ympärillä ja luusto on normaali tai hento. Kyseisen vartalotyypin edustaja lihoo helposti, ja hänen on vaikea laihtua. Endomorfisella dominoivat umpieritystoimintaa säätelevät kudokset.

Mesomorfilla (atleetti) hallitsevat kudokset ovat lihakset ja sidekudos. Puhdas lajityypin edustaja on lihaksikas ja hänellä on voimakas luusto. Rasvaprosentti on yleensä alhainen.

Mesomorfille lihasta kertyy helposti, mutta venyvyyden kanssa on ongelmia. Vartalotyypille suositeltavia liikuntamuotoja ovat aerobiset ja liikkuvuutta lisäävät lajit.

Verisuonten laajeneminen ja supistuminen tapahtuu erittäin nopeasti ja siksi heitä harvoin huimaa. Tästä syystä atleetti kestää hyvin myös kylmää.

Vaikka harvat on "puhtaita" tyyppejä, niin miekin kuulun tyyppiesimerkkinä tähän rasvapallo-porukkaan...

Tässä minun näkemykseni, joka perustuu omaan koulutukseeni ja 15 vuoden valmennuskokemukseen voimistelusta:

- Kylmänä voi venytellä, mutta ehdottomasti vähitellen ja varovasti. Silloin venytys lämmittää lihasta samalla. Tässä pitää siis todellakin kuunnella itseään. Voimakas venytys tyyliin kylmiltään spagaattiin sen sijaan voi vaurioittaa pahastikin lihaksia, jänteitä ja niveliä. Itse (tuntien oman lihastyyppini=tosi jäykkä) en venyttele täysin kylmiltään ikinä, vähintään pyörittelen kaikkia niveliä ensin ja siinähän samalla lähtee lihaksissakin veri kiertämään.

- Jos lämmittelee ensin (mutta EI treenaa), on venyttely turvallisempaa ja saa hyvät tulokset venyttelystä. Riippuu venytyksen kestosta, tekniikasta ja voimakkuudesta, kuinka pysyviä tulokset ovat. En allekirjoita ollenkaan tuota, että lämpimänä veyttely ei muka tuottaisi pysyvää lopputulosta. Mutta tosiaan, venytysten pitää olla "isoja" (jos saat nippanappa spagaatin, niin nyt venytetään etujalka korokkeella sitä spagaattia). Eli tässä ei liikuta enää mukavuusalueella... vaikka toki repiäkään ei saa.

- Liikuntasuorituksen lopussa tehtävien venytysten kanssa pitää olla tarkkana. Lihakset ja nivelet ovat silloin väsyneitä ja rasittuneita, joten venytysten pitää olla varovaisia, palauttavia. Ei missään nimessä liikkuvuutta lisääviä voimakkaita venytyksiä harjoituksen lopuksi, siinä saa lihaksen solutasolla aikaan enemmän haittaa kuin hyötyä. Joidenkin mukaan kaikki venyttely etenkin raskaan urheilusuorituksen lopuksi tekee vain haittaa.

- Jos hakee "toiminnalista" liikelaajuutta (eli pystyt lihaksilla avaamaan jalat spagaattiin vaikka hypyn aikana eikä vain istumaan spagussa lattialla), niin pitää tietysti kehittää myös tätä aktiivistakin liikkuvuutta, eli tehdä esim. jalanheittoja ja erilaisia asentopitoja.

- Notkeus on tosi paljon kiinni vartalon rakenteesta, esim. lantion rakenne vaikuttaa siihen voiko saada sivuspagaattia tehtyä ollenkaan. Ja samoin on kiinni kropan rakenteesta, miten hyvin nivelet ja lihaskudos kestävät esim. kylmänä venyttämistä. Eli vaikea sanoa kenellekään, että kylmänä venyttäminen olisi takuulla turvallista, ei sitä voi tietää.

Haa. KIITOS tästä tietoiskusta. Olinki jo alkanu eppäileen ettei minun pitäs niin perusteellisesti yrittää venytellä treenin jälkeen. Aina kipeytyny joku paikka.. Takareidet etenki kun yritän venyttää sillain, että istun lattialla selkä suorana jalat suorana leveällä ja koitan painaa niinku napaa lattiaa kohti mutta selkä suorana. Vaikken oo mielestäni liikaa repiny niin ehkä se on vain se kun lämpimässä lihaksessa liikaveny ei tunnu?? Sitte jälkeen päin tuntuu. Oon niiiiiin prkl kanki. Jossain vaiheessa pääsin hieman lähemmäs spagua mutta sitte alko kippeytyyn nii ei oo viittiny paljoa venytellä. (Nyt sairaana niin ei tehä yhtikäs mittään ) Semmoisesta kevyestä venyttelystä treenin jälkeen on mun mielestä itselle tullu ihan hyvä olo. Mutta jatkossa sitten kokeilen spagu- yms. hommia erillisesti.