Pieniä valintoja tankoilun (ja terveyden) puolesta

Lihaksia täällä kans kaivataan lisää. Jalkoihin varsinkin. Pohkeet kasvaneet jonkin verran, mutta enemmän
saa vielä. Reidet on mun tuskan paikat. Näytän heinäsirkalta kananjaloin.

Alat tankoilla korkkareissa niin jo kasvaa sääret...

Hui! Korkkareiden kauneus kiehtoo, mutta rakkaus maihareihin estänyt.
On mulla tuolla yhdet kengät missä korko.
Ja maiharit. Siinäpä se.
Täällä tuntee itsensä "epätytöksi" välillä.
Sekään ei auta että mies jonkin verran lyhyempi, enkä halua
luoda alemmuuskompleksia turhan takia. Tuskin kuitenkaan innostuu
siitä että ostetaan mulle korkkareita pelkästään tankoiluun.
( Onneksi en ole käynyt luimuamassa korkkareita sexyheels.fi:ssä )


Ihan helkkarin järkevä viesti.

Mä oon normikoroilla mun miehen mittainen ja tankoilukoroilla sitä pidempi. Eipä ole sen itsetuntoa onneksi pahemmin kolautellut, päin vastoin.

Ei tuokaan yleensä piittaa jos korot, mutta mulla ne onkin jotain 4 cm ja silloinkin jo likemmäs kymmenen senttiä
pitempi. Olishan se hauska joskus käyttää jotain kymmenen senttiä korkoja, mutta luulen että mun jalat ei
antaisi sitä koskaan anteeksi.

Itse olen tässä vuosia taistellut, että saisin itseni syömään "normaalisti". Masennus sekoitti syömiset jo ala-asteella ja sieltä lähtien tuli syötyä useimmiten ainoastaan yhden kunnon aterian päivässä, jos sitäkään. Joskus meni kolmekin päivää ilman ruokaa kun ei vaan mikään maistunut.

Aina kun sai itsensä innostumaan jostain harrastuksesta niin syömisetkin parani. Jossain välissä vaan se syöminen loppui ja jonkin ajan kuluttua siitä harrastaminenkin, kun ei vaan enää energia riittänyt treeneihin lähtemiseen. Nyt kun on löytynyt itselle mieleinen harrastus niin sitä on pitänyt syömisistäänkin parempaa huolta Ja se "kunhan nyt edes jotain saa kurkustaan alas" on vaihtunut parempiin ravintoaineisiin. Enemmän kasviksia, vihanneksia, hedelmiä. Tulee etsittyä uusia reseptejä, kokeiltua semmosiakin juttuja mitkä ei olisi käyneet mielen vieressäkään ennen. Ja sen hyvän olon ja lisäenergian myötä positiivinen kierre tuntuu olevan jatkumaan päin. Vaikka takapakkiakin tulee aina välillä niin suunta on kuitenkin oikea.

Jatkossa pitäisi ruveta enemmän kiinnittämään huomiota lihashuoltoon. Lisää venyvyyttä ja tasapainoa kehoon. Ja sitä vahvistusta sinne, missä sitä vielä lisää tarvitaan

Jee kengistäkö täällä taas puhuttiin?

Mulla on yhdet kengät joilla oon ukkoa pidempi ja takaa korosta mitattuna ne on 17cm. Mun mielestä miehen on parempi olla pidempi koska käytän niin paljon korkokenkiä, mutta kun noilla hujahdan vähän miestä ohi, niin tulee aika dominatrix olo. Sillon mies on tossun alla ja I'VE GOT THE POWER!

Tankoilun ja etenkin terveyden puolesta NYT loppui tupakointi! Kuvittelin aiemmin että enhän minä ole koukussa tupakkaan, muut jää koukkuun
Näistä mukavista vierotusoireista (kylmä hiki, huono olo) tajusin että olin pahemmin koukussa kuin kuvittelin. Lopetin lähinnä sen takia kun tankoillessa yhden invertin jälkeen piti ottaa happea ja kunto vaan loppui.
Kaikkea hyvää tanko tuo tullessaan ja on hyvä motivaatio tämänkin paheen lopettamiseen

Näitä ku lukee niin miettii et on aivan liikaa itellään niitä pahoja ja huonoja elämäntapoja ja tulee sellanen olo et voikun vois itekkin tsempata ja vähän parempia valintoja tehä elämässään... Kyllä te muut pystytte niin hyvin tekee noita elämäntapamuutoksia, voikun mäkin...

Kyllä säkin pystyt kun jostain tarpeeksi pienestä alotat Se että on jokunen "huono" elämäntapa kun ei kuitenkaan tee ihmistä sen huonommaksi, hyväksyy vaan ne omat tapansa ja aloittaa jostain, mitä oikeasti voi muuttaa. Täydellä elämäntaparemontilla kun usein tulee sitten vaan se notkahdus takaisin. Anna itsellesi hieman armoa.

Johrunna, onneksi olkoon! Mä lopetin itse tupakoinnin aikanaan ihan samasta syystä. Yhden biisin kun tanssi piti keräillä itteensä yskien ja vinkuen lattialta. Mä tosin poltinkin aika paljon, jopa kolme askia päivässä (ketjussa). Erään baari/tanssi-illan jälkeen totesin sit että saa riittää ja jätin röökiaskin kaverin matkaan ja julistin kovaan ääneen etten koske noihin enää. Kaveri sanoi laittavansa talteen kun tuun kuitenkin seuraavana päivänä pyytämään takaisin, mutta eipä ole tähän mennessä tarvinnut! Mitähän tuosta alkaisi olla, reilu kolme vuotta kohta.

Minäkin lopetin tupakoinnin! Tupakointi on hirveän epäterveellistä, epäeettistä ja epäekologista. Olihan se vaikeaa aluksi ja monta kertaa jouduin syömään sanani, mutta lopulta stumppasin viimeisen kerran. Siitä on yli kaksi vuotta enkä kaipaa pahaa tapaa pätkääkään! Tulee mahtava olo kun on onnistunut jossakin niin vaikeassa kun tupakoinnin lopettamisessa.

Mun pitää tehdä ISOJA valintoja. Mutta teen ne hissukseen. Mulla on melkoinen jojoiluhistoria. Olen ollut ikäni pikkuisen pyöreä, ja parikymppiseksi tullessa satakiloinen köriläs. Vuodesta 2004 onnistuinkin laihduttamaan itseäni melko lyhyessä ajassa (alle vuodessa) 30 kiloa. Olin tyytyväinen. Vajaan vuoden sitä iloa kesti kun paino hiljalleen masennuksen kera alkoi kertyä takaisin. Ja samassa pisteessä ollaan taas. Masennukseen on ollut lääkkeet jo pari vuotta ja käden sairaudesta johtunut 10 kuukauden sairausloma jo pitkällä takana.. Kauan tässä havahtumisessa sitten menikin. Pitkästä aikaa olen motivoitunut. Kunhan painoa lähtee kymmenisenkin kiloa ja peruskunto kohenee on aika vihdoin lähteä kokeilemaan tankoilua. Pystyn siis tekemään radikaalejakin muutoksia, mutta järkevä keskitie ja sillä pysyminen on vähän hakusessa.

Vihreää teetä olen alkanut työpäivien lomassa nauttia pari mukillista. Kahvia menee se yksi tai kaksi mukillista aamulla. En sitten tiedä paljonko hyötyä on makeuttamattomasta vihreästä irtoteestä, mutta tuntuu kuin vessassa saisi juosta enemmän.

Nyt tuli mulle sit todella pakkotilanne et tässä on tehtävä niitä valintoja ihan terveydenkin puolesta. Kahvinjuonti on pakko lopettaa ainakin heti. Mul todettiin mahahaava. Et ainakin kahvista on pakko luopua heti ja se ei tuu olee ihan läpihuutojuttu. Samoin energiajuomien litkiminen loppui. Ei tää tankoiluun liity muuten ku sillä lailla et halu olla terveenä et jaksaa treenata on kova.

Hmm... Vaatiiko se nyt ihan totaalista kahvinjuonnin lopettamista? Riittäisikö ehkä vaan vähentäminen ja siirtyminen tummapaahtoisempiin kahvilaatuihin? Ne on meinaan vatsaystävällisempiä. Ei oo kyllä itsellä kokemusta mahahaavasta, joten en osaa sanoa

Vatsahaavan kanssa ei ole leikkiminen. Voimia Celyalle.

Mä oon lopetellu röökausta jo pari vuotta. Usein menee pari päivää polttamatta, kunnes tapahtuu jotain tosi vittumaista ja oon jossain röökipaikalla kiroilemassa kun viimestä päivää.

Nyt tätä topiccia lueskellessani just tajusin, etten ole polttanut yhtään ihan vähän yli kahteen viikkoon. Pitäisi siis lopettaa, vaikka on mulla parikin hätäaskia himassa aina odottelemassa huonoja uutisia

Kahvin juontia olen koittanut vaihtaa sellaseen vitamiiniporetablettijuttuun - jossa on niasiinia, niin pyssyy herreillä Mihinkään inkivääriteehen koske pitkällä tikullakaan. Yäk.

Että voimia vaan sulle Iina ja kaikki muut kahvista irrottautuvat

Mulla on nyt puolisentoistaviikkoa kahvitaukoilua takana, maanantaina join puoli kuppia safkan jälkeen mut äh pöh ei ollu yhtään hyvää.

Päänsärkyä on kyllä esiintyny eikä tuo teen lipittäminenkään oikein maistu. Energiajuomia tulee juotua ehkä kerran päivässä tai parissa, se auttaa vähän. Mut tähän toimistokoomaamiseen pitäis kyllä keksiä jotain. Äh pyh.

Olen vaihtanut valkoiset jauhot täysjyväjauhoihin, valkaistun sokerin intiaanisokeriin ja valkaistun rypsiöljyn kylmäpuristettuun. Väsymys, ketutus ja yleinen jaksamattomuus on vähentynyt muutoksen myötä huomattavasti. Ja nykyään jos syön jotain "pullamössöruokaa", niin se maistuu ällöltä.

Kahvinjuontia yritän lopettaa. Ei ole helppoa, migreeniä pukkaa.