Motivaatiopula

Hei,

onkohan muilla kokemusta tankoilumotivaation laskemisesta? Mua raivostuttaa, kun en edisty ja ahdistaa käydä tunneilla kun en osaa mitään, enkä jaksa. Oon nyt siinä vaiheessa, että kaikki perushommat menee oikein mukavasti, mutta voima ei riitä vaativampiin juttuihin.

Pitäiskö jättää tankoilu vaan sivummalle nyt vähäks aikaa ja keskittyä vaan esimerkiksi voimaharjoituksiin salilla ja liikkuvuuden lisäämiseen (venyttelyyn). Turhauttaa nimittäin tosi paljon!

Kaikilla jumittaa, elä luovuta!!!!

Mulla oli tuo kriittinen siinä kohtaa kun aloin opetella kaksosta ja skorpparia. Ei sitte millään! Vielä kun yksin opetteli kaiken siitä lähtien ( + foorumin avuliaat neuvoi kyllä ) niin kyllä motivaatio oli hukassa.
Mutta kyllä se sieltä. Jumituksia tulee aina välillä, mutta nykyään tietää että se ei meinaa yhtään mitään.

Kyllä se jumi lähtee, ota se tankoilu hetken aikaa vaikka ihan rentouttavana tanssisessiona sen sijaan että lihakset tiukkana pusertaisit liikkeitä menemään.

mä oikeestaan kans jumitan tällä hetkellä ja mä taas haluisin tunneille! et saisin paremman tekniikan..
just skorppari + kaksoset, ranneistunta, takanoja, takaote spinni (mikä ton nimi on suomeks ) ja kehto on täl hetkel ne ärsyttävimmät. tuntuu ettei noit opi sit millään..

Mä oon ton ekan jumivaiheen ohi onneks päässyt ite, eli nyt oon siinä Olkanousu - Aysha - Brass Monkey - Kynä - jumitusvaiheessa. En siis noita edellämainittuja saa millään tehtyä. ARGH!

Suututtaa sekin, kun mua vuoden vähemmän treenanneet osaa jo noi jutut. Mulla on kuitenkin nyt jo reilu vuos tankoilua takana.

mä oon tankoillu maalis-toukokuu ja syyskuun paikkeilla laitettiin tanko takasin.. välil tulee tunne, et tunneilla olisin oppinu jo kaiken ton missä nyt jumitan..
jos olis edes kotitreenikaveri niin sekin varmaan vähän helpottais tätä ahdistusta

Mulla on motskari hukassa vähän väliä. Käytännössä, aina silloin kun tulee paussi ettei pääse tunneille.. Sillon ku pääsen käymään säännöllisesti, niin motivaatio pysyy ja kasvaa ja tulee treenattua kotonakin, mut kun tulee paussi niin motivaatio katoaa ja sitä myöten kotitreenitkin loppuu kuin seinään.
Se ei kuitenkaan ole sellaista, että tekis mieli myydä tanko ja ryhtyä vaikka virkkaamaan, vaan se innostus ja rakkaus lajiin säilyy taustalla vaikka ei aktiivivaiheessa aina oliskaan
Oon yrittäny huijata itseäni tekemään kotikutoiset lihaskuntotreenit ain tangolla, vaikka varsinaisesti en tankoiliskaan. Säilyy joku tatsi, ja ei sitten ole täysin voimaton kun taas pääsee tunneille (Esim, vammautunut olkapää ei suinkaan estä harjoittelemasta hallittuja nostoja kyynärseisontaan ja siitä laskeutumista.. )

Mua ottaa syvästi päähän just kehto. Nytten ku on käyny ekoja kertoja kakkostason tunneilla, tuntuu ettei mikään onnistu. Oon saanu vielä jotenki kyljen/selän paskaks. Ihan ku kaikki kehitys olis kadonnu. Pitäis vaan malttaa pitää taukoo tankoilusta ja keskittyy sen aikaa vaik lisäämään voimaa ja notkeutta

Niin ja siis voi vittu kotoolta löytyvällä komisella tangolla ei onnistu MIKÄÄN ku se on jotenkin liian liukas mulle Masistaa, mut ajattelin jossain kohtaa myydä sen ja ostaa titaanisen, jos olis parempi pito

Heh, kuulostaa tutulta. Aloitin tankoilun elokuussa ja sen jälkeen mulla on tai on ollut paskana seuraavat kehonosat:
- ranteet (kipeytyvät tosi pahasti pyörähdyksistä jaetulla otteella ja reisipolvitaivepidossa tukikäsi)
- polvi (vääntyi ja kiertyi keilaillessa)
- vasen nilkka (Nivelsiteet venähtivät pahasti ratikkaan juostessa. Tapahtui lokakuussa, ei vieläkään täysin parantunut.)
- joku syvä selkälihas lapaluun alla (kuului poks treeneissä ja sen jälkeen onkin nukuttu Buranalla...)

Eikä siinä vielä kaikki - olen ollut flunssassa yli neljä viikkoa putkeen, jee. Kohtalo on ihan selvästi mun tankoiluharrastusta vastaan. Toisaalta ennen tätä en ole harrastanut aktiivisesti urheilua moneen vuoteen enkä koskaan mitään voimalajia. Joten kolmet - neljät treenit viikossa ovat olleet kropalle varmaan aika kova shokki.

Tuosta neitinopsan tanko-ongelmasta - älä luovuta vielä sen kromin suhteen! Olin aivan varma, ettei hommasta tuu mitään, kun ostin kromisen tangon (salilla jauhemaalatut Fitpole-tangot). Jotenkin se tuntui joissain jutuissa liian liukkaalta ja toisissa taas repi ihon rikki kerrasta. Lisäksi se ei tuntunut antavan käsien hikoilua yhtään anteeksi, toisin kuin Fitpole-tangot. Kahden kuukauden sinnittelyn jälkeen alan kuitenkin uskoa, että siitä tulee vielä jonain päivänä mun kaveri. Edelleenkään en pidä sitä yhtä mukavana kuin Fitpole-tankoja, mutta uskon, että voin elää asian kanssa.

Niin joo ja joskus luin täältä, että joku oli hätäpäissään lämmittänyt tankonsa hiustenkuivaimella ja päätin itse kokeilla myös, kun tuota pito-ongelmaa mullakin. Hiustenkuivain toimii! Sillä tangon saa tasaisen lämpimäksi (ei lämpene vain spinnikäden kohdalta) eikä tarvitse puolta tuntia spinnailla, jos huvittaisi vaan kiipeillä. Kannattaa kokeilla.

Mulla on ollut viime aikoina kanssa kauhee motivaatio-ongelma. Varsinkin kun erehdyin yksi kerta kotona webbikameralla kuvaamaan mun säälittävän näköstä räpellystä. Eipä oo kauheesti iloa oppia uusiakaan liikkeitä, kun se näyttää niin kaamealta kokonaisuutena.

Sain kyllä eilen itteäni niskasta kiinni ja treenailin jotain perussettiä. Nykyään on tosin niin vähän tilaakin, ettei mahdu kunnolla tekemään.. Harkitsinkin jossain välissä jo luopumista koko touhusta. En oikein tykkää harrastaa asioita, joissa en ole hyvä..

Joo tota fööniä oon joskus käyttäny :'D

Voi ei pakko laittaa tänne kun alko masistaa niin paljon. Käskin kultaa kokeilla vähän tankoa. Olispa mullakin menny ekalla kerralla noin.

Mä oon jo jonkin aikaa miettiny kanssa tota hiustenkuivaimen käyttöä, mutta en oo vielä toteuttanu. Pitää varmaan oikeesti kokeilla!

(tai sit tehdä niinkuin tein eilen ja otin pari kaveria etkoilemaan kotiin, niin johan tankoa hinkattiin innolla sopivan lämpimäksi )

"Kun kehitys lakkaa työnteko alkaa" sanoi joku viisas minulle aikanaan... Se on ainakin yksi kriittisistä vaiheista jolloin motivaatio meinaa hukkua. Ajan saatossa kehitys "hidastuu" ja temppuja ei opita enää kerta kokeilemalta, vaan niiden opettelu vaatii työtä (johtunee myös temppujen vaikeutumisesta).
Motivaatio pulasta varmaan jokainen meistä kärsii ajoittain, mutta hyvä keino tällaisessa tilanteessa on tehdä toisto treeniä. Tehdä samoja vanhoja "perus juttuja". Toistamalla ja hiomalla niitä tekniikkaa ja linjoja saa puhdistettua ja voimaakin tulee mukavasti. Kyllä asiat rupee vähitellen aukee ja motivaatio löytyy.

Mulla taas ei vanhojen toistaminen auta yhtään motivaatiopulaan. Ennemminki vähennän siinä vaiheessa hieman tankoilua ja otan jotain muuta lajia tukevaa siihen tilalle. Kun kroppa saa taas uudenlaista virikettä niin siitä lähtee yleensä treenitki sujumaan paremmin, ja joskus se saattaa auttaa jopa niihin liikkeisiin joiden kanssa on aiemmin tangolla ollu ongelmia.

Nyt oon saanu pirusti lisää motivaatiota noista muista ilma-akrobatialajeista

Ihana kuulla, että muillakin innostus hiipuu ja vielä kivempi kuulla, että sieltä voi noustakin.

Mulla kävi niin, että osallistuin kisaan, mikä ei mennyt niin kuin olisin toivonut ja sen jälkeen en ole paljon tankoon päin katsonut. Jotenkin motivaatio lopahti yhtäkkiä siihen. Olen käynyt tunneilla n. 1krt/2-3 viikossa, mikä ei tosiaan pidä taitojani yllä. Olen samassa vaiheessa kuin viestiketjun aloittaja eli osaan kaikki perusliikkeet, mutta vaikeampia en pysty edes kokeilemaan ahdistumatta. En joko uskalla edes koittaa tai muuten vain ei kunto/voima anna mahdollisuutta liikkeelle:(

Masentaa, kun ennen rakastin lajia, ja nyt tuntuu niin vaikealta mennä tunneille. Kaksi vuotta on nyt tasan harrastamista takana. En edes tiedä, minkä tason tunneilla pitäisi nyt käydä, kun neloselle olen siirtynyt jo vuosi sitten, mutta tällä hetkellä siellä en opi mitään, kun en viitsi edes kokeilla vaikealta tuntuvia juttuja. Yleensä kaikki tyssää kyynerpito-ayshaan, jota en uskalla kokeilla:(

npeltoni : Mulla on iskeny kans pari kertaa aikamoinen motivaatiopula ja masennus juurikin kisojen kanssa. Katsojana .
Muutaman päivän sitä on siellä lattiatasolla ja miettii kuinka surkea on. Sitten kuitenkin se oma halu ja päättäväisyys ( mun kohdalla kans se tempperamentti ) ajaa mut sieltä tangolle.

Älä stressaa itseäs liikkeillä joihin et tunne olevas henkisesti valmis. Joku päivä sä sitten yhtäkkiä haluatkin kokeilla ja sillon tiedät että se ei ole sen takia että sun pitäisi tai että tunnet että sitä odotetaan sulta, vaan nimenomaan siksi että HALUAT.

Ota omassa tahdissas ja fiilistele, kyllä se motivaatio tulee takaisin ihan varmasti. Älä lannistu.

npeltoni kirjoitti:

En edes tiedä, minkä tason tunneilla pitäisi nyt käydä, kun neloselle olen siirtynyt jo vuosi sitten, mutta tällä hetkellä siellä en opi mitään, kun en viitsi edes kokeilla vaikealta tuntuvia juttuja. Yleensä kaikki tyssää kyynerpito-ayshaan, jota en uskalla kokeilla:(

Mä olen käynyt nyt Lauran kolmosella, kun pitkähkön tauon jälkeen neloselle meneminen tuntu liian hurjalta. Eikä haasteita todellakaan puutu kolmosellakaan, mutta siellä ei kuitenkaan tehdä mitään ihan mahdottomia juttuja! Miiankin tunneille olis ihana päästä, mutta aikataulut ei tällä hetkellä anna myöten....

Hei, siis mä en oikeen koskaan ole ymmärtänyt sitä että miksi kaikki maailman liikkeet pitää ylipäätä osata??? Jos se on se pyrkimys niin se on ihan ok, mutta kysyn vaan että miksi? Mulla oli myös pitkään ongelmia tuon elbow/forarmgrip ayshan kanssa ja jätin sen tekemisen vähemmälle, koska se pelotti mua... Sitten tuli se kaunis päivä kun se vaan aukes se liike. Anna sille siis hetki aikaa...

npeltoni se ei mielestäni ruoki motivaatiota, puhumattakaan kunnon kartuttamisesta, että seisot puolet tankotunnista ja masennut! Mene mielummin kolmoselle ja tee helppoja liikkeita ja kerää kuntoa, uusia komboja ja tekniikka, kuin masennut ja ahdistut liikkeistä joita et uskalla.

Ja tosiaan kaikkea ei ole pakko osata Ja me kaikki edetään omalla vauhdilla ja raaka totuus vaan on, että toiset oppivat nopeammin ja ovat parempia kuin toiset... Uusia taitavia ihmisiä tulee kuvioihin koko ajan lisää... jos sitä ei hyväksy, voi jo ensimmäisen tunnin jälkeen heittää kirveen kaivoon. Tämä muistutukseksi siksi, että muistaisi nauttuia siitä omasta osaamisesta, eikä verrata aina muihin. Sitten joissain asioissa on parempi kuin muut...

Tsemppiä treeneihin

Ihana kommentti Lauralta, kiitos siitä! Ja niin totta! Ensinnäkin mun mielestä osaa kyllä jo vähän enemmän kuin perusliikkeet, jos käy tek4:llä... Itse en oo tek3:sta pidemmälle uskaltautunut, vaikka tuntuu, että oon tätä lajia tahkonnut jo iät ja ajat ja kaikki muut vaan pyyhkii ohi ja oppii kaiken maailman aysha-ilmaolkanousu-straigth edge -kombot tosta vaan.

Toisaalta oon siitä "onnellisessa" asemassa, että oon "vähän vanhempi" joten yritän muistaa, että teen tätä omaksi ilokseni, enkä esmes tähtää kisoihin tai muuhunkaan "uraan". Varmaan jos tää laji olisi tullut Suomeen vaikka kymmenen vuotta aikaisemmin, ehkä mäkin piiskaisin itseäni treenaamalla monta kertaa viikossa ja vielä lihaskunnot, aerobiset ja venyttelyt päälle ja vaatisin itseltäni enemmän. Nyt oon varsinkin viime aikoina keskittynyt enemmän muihin tanssilajeihin ja tankoillut vähän harvemmin, joten ei sitä kai voi kehittyäkään niin vauhdilla.

Ja kyllä se munkin motivaatio aina välillä hukkuu, onneksi ei yleensä kuitenkaan pitkäksi aikaa. Viimeksi pari päivää sitten päätin vetäistä jonkun kivan tanssillisen freestylen kotitreeneissä, kun ei oo tosiaan tullut uusia temppuja viime aikoina hirveästi opittua. Mut sen sijaan, että oisin nauttinut biisistä ja antanut mennä, aloin jotenkin miettiä koko hommaa liikaa ja lopulta piti lopettaa koko touhu, kun mähän näytin ihan idiootilta. No, olin ottanut ko. vedon videolle ja alkoi ihan itseäkin jo naurattaa oma itsekriittisyys, kun katoin sitä sitten pari päivää myöhemmin, koska, ylläri ylläri, nyt se oma veto näytti ihan kelvolliselta, paikoin jopa hyvältä.

Joten joo, ei oo aina helppoa sitä motivaatiota löytää, mutta kaikesta huolimatta treeni-iloa täältäkin kaikille!

Kiitoksia kaikille kannustuksesta! oon yrittänytkin kolmostunneille päästä, mutta aikataulut ei koskaan sovi:( Jos vodenvaihteessa sais vähän omia aikatauluja muutettua ja jos koulullakin ajat vaihtuis.. Ei pitäis olla niin kriittinen ja ahdistua, jos ei heti osaa uusia liikkeitä, mutta se on niiiiin tyypillistä mulle kaikissa muissakin asioissa, että siitä on vaikea päästä eroon Tsemppiä muillekin ahdistujille ja intoa uuteen kauteen!

Mulla on tapahtunu joku ihme läpimurto joulunpyhinä tankoilun kanssa ja nyt en malta oottaa, että pääsen tunneille. Sain eilen rävellettyä kaksostakin, ku tunneilla se ei onnistunu ollenkaan. Ja kaiken hassuinta on, että vielä sillä mun superliukkaalla x-polella, jolla sain ekaa kertaa invertoitua pari viikkoa sitten, kun tunneilla se onnistu jo viime lokakuussa :DDD

Tuntuu niin kivalta, ettei nyt tarvii turhaan räveltää niillä tunneilla vaan saa oikeasti tehtyäkkin edes jotain

angela kirjoitti:

Mulla on ollut viime aikoina kanssa kauhee motivaatio-ongelma. Varsinkin kun erehdyin yksi kerta kotona webbikameralla kuvaamaan mun säälittävän näköstä räpellystä. Eipä oo kauheesti iloa oppia uusiakaan liikkeitä, kun se näyttää niin kaamealta kokonaisuutena.

Sain kyllä eilen itteäni niskasta kiinni ja treenailin jotain perussettiä. Nykyään on tosin niin vähän tilaakin, ettei mahdu kunnolla tekemään.. Harkitsinkin jossain välissä jo luopumista koko touhusta. En oikein tykkää harrastaa asioita, joissa en ole hyvä..

Mun mielestä sun tekeminen näytti tosi hyvältä, kun oltiin samalla tunnilla! Oot kehittyny tooosi paljon viimenäkemältä mulla menee vaan spagu nykyään, ei muuta kehitystä

^ Sä oot ihana Varsinkin mun koko ajan kohti lattiaa valuvat kaksonen ja skorppari oli kyl loistavia. Hih..

Ehkä mä koitan tässä taas tsempata. Se huono v-invertti kaivelee ikuisesti. Mut toisaalta olkanousu on paljon parempi, niin jos mä en tekiskään yhtään perusinverttejä, vaan aina olkanousuja

Niin joo, ja sulla menee siis "VAAN" spagu. Musta se on aika huippusaavutus. Pitää vissiin siis sairastua, jos sitä sit alkais venyttelemään

Lauran pointti oli tosi hyvä. Mua ei oo koskaan kiinnostanut opetella jonoa erilaisia temppuja, tai no sen jälkeen ainakaan kun tietylle tasolle pääsi, koska sehän on ihan loputon ja turhauttava suo jossa tuhat muuta tyyppiä on aina sata kertaa parempia, eikä mulla ole mitään fyysisiä edellytyksiäkään sen tason urheiluun. Musta olis ihana käydä tanssillisilla tunneilla, se olis se mihin mulla olis motivaatio, mutta niitä ei pahemmin ole, paitsi Lauran freestyletunti, jota odotan kovasti . Mutta RTP:n tankojen huono kunto viime viikon tunnilla yllätti mut pahan kerran. En näe hirveästi järkeä siinä, että koko kroppa pitää peittää iTacciin että pystyy tekemään perusliikkeitä kuten spinning climbin. Toisaalta, on pahemmissakin olosuhteissa treenattu, nimimerkki "aloitti Australiassa rautatangoilla" .

Mä en ole menossa nelostunnille any time soon, ei oo voimiakaan puolen vuoden tauon jälkeen. Kolmostunnit on sopivia!

Kaikille trikkikatalogin opetteluun motivaation menettäneille minä ainakin suosittelen oman pienen koreon tekemistä kotona, valmistautumista seuraaviin kisoihin/showcaseen/jameihin joissa voi sen esittää. Motivaatio tulee takaisin hyvin äkkiä kun on sopiva ja kiinnostava tavoite! Mulla on Sonjan kanssa työn alla taas seuraava kevään esitys, ja motivaatiota riittää !

Motivaatiopula. Ja paha. Lihakset tuntuu jääneen jonnekin perunalaatikon ja joulutorttujen väliin... Muutamien treenien jälkeen ei parannusta huomattavissa. Lisäksi näistä kaksissa treeneissä on tullut kokeiltua spinnaavaa tankoa ensimmäistä kertaa tosissaan. Eikä ole mukavaa kun uutta asiaa opetellessa kroppa tuntuu painavalta kuin lyijy ja puristusvoima on ties missä. ärrr... Inhaa!

Ja minä kun en ole mikään Läpi harmaan kiven tai Näytän teille kaikille -tyyppiä. Pikemminkin: Ei ole kivaa, en tee enää.

No, pelastuksenani taitaa olla taas hyvä keksintöni, etukäteen maksetut tunnit. Ei voi olla pois ettei mene rahaa hukkaan... Ehkä se tästä!